Taannoisessa keskustelussani Dan Collinsin kanssa tuli esiin
mielenkiintoinen näkökulma kustomkulttuurin synnystä. Eteläisessä Kaliforniassa,
eli kustomkulttuurin synnyinseudulla asuva Dan on taiteilija, tatuoija ja hän
on rakentanut sekä autoja että moottoripyöriä jo kustomkulttuurin alkuhämärissä. Dan toi esiin mielenkiintoisen
näkökulman kustomkulttuurista, hänen mukaansa keräilijät ovat syypäänä
oikeastaan koko kustomkulttuurin olemassaoloon.
Kustomkulttuurin ja kustomoinnin eroa on usein aika vaikeaa
selittää. Perinteiseen tyyliin tapahtuva ajoneuvojen rakentaminen, oli kyseessä
hot rod-auto tai kustomauto tai moottoripyörä, kuvataan osaksi kustomkulttuuria
sen kummemmin ihmettelemättä. Noudattavathan ne useimmiten perinteisiä malleja
ja niiden rakentajat ovat alan tekijöitä. Danin kommenttiin perustuen olen
ajatellut, että ne eivät ole kustomkulttuuria vaan kustomointia. Kustomkulttuuria
niistä tulee vasta kun mukaan astuu keräilijä ja ajoneuvosta tulee keräilyn
kohde.
Vuosikymmeniä sitten
rakennetuille ja esitellyille mutta sitten ehkä unohdetuille ajoneuvoille
syntyi uudenlainen hohto tai sädekehä siinä vaiheessa, kun ne löydettiin
uudelleen jotain latojen kätköistä. Entisöinnin tai konservoinnin jälkeen nämä
ajoneuvot päätyivät usein huutokauppaan ja niille määriteltiin kova rahallinen
arvo historiallisen arvon lisäksi. Ostajat olivat useimmiten keräilijöitä,
jotka saattoivat toki ajaakin näillä, mutta usein ne päätyivät osaksi jotain
kokoelmaa. Ajoneuvojen huutokauppaaminen ja keräily ei ole mitenkään uutta, mutta
siihen on harvoin liitetty kustomkulttuuri-käsite ja se antaa pohjan Danin
herättämälle ajatukselle.
Kustomkulttuurin tärkeä hahmo on Von Dutch, joka kuoli
vuonna 1992. Seuraavana vuonna avattiin kustomkulttuurille nimen antanut
”Kustom Kulture”-näyttely. Monia Von
Dutchin esineitä ja teoksia tuotiin Bruckerin perheen kokoelmista näytille
juuri tähän näyttelyyn, muiden tunnettujen hahmojen, kuten Ed Rothin ja Robert
Williamsin ohella. Esineet olivat osittain maalauksia, osittain kulkuneuvoja ja
niihin liittyviä osia. Kun nuo esineet tuotiin galleriaan, muuttui niiden
olemus ja tätä samaa ilmiötä todistamme tämän päivän
kustomkulttuuritapahtumissa.
Käyttöesineistä tulee keräilykohteita, eli ne edustivat
kustomkulttuuria!
Bruckerin kokoelmasta myytiin vuonna suuri osa Von Dutch –
esineistöä vuonna 2006 huutokaupassa, jossa hinnat nousivat hämmästyttävän
korkeaksi. Myynnissä ei ollut pelkästään teoksia, vaan myös työkaluja ja muuta
hänelle kuulunutta kalustoa, niiden korkea hinta toiminee todisteena siitä,
että Von Dutch henkilönäkin oli hyvin kiinnostava. Viimeistään siinä vaiheessa
tapahtui konkreettinen muutos, kustomoinnista tuli kustomkulttuuria.
Helmikuun alussa Helsingissä järjestetyssä Kustom Kulture
Showssa, oli mukana perinteinen kustomkulttuurihuutokauppa. Siellä myytiin
kymmeniä erilaisia kustomkulttuurin teoksia, pienistä maalauksista
psykedelisiin veistoksiin. Alan huutokaupat ovat alallamme melko harvinainen ilmiö,
mutta niiden myötä olemme oppineet tutustumaan keräilijöihin, jotka tulevat
tapahtumiin varta vasten hankkimaan teoksia. Taide-esineiden joukossa oli erään
suomalaisen käsityöläisen vanha työtakki, jonka hinta nousi yli kolmensadan
euron, teoksien lisäksi myös tekijät ovat siis kiinnostavia.
Osalla keräilijöistä lähtökohtana on kerätä tietyn
käsityöläisen tai taiteilijan teoksia, osa taas paneutuu johonkin teemaan,
kuten Tiki-aiheeseen. Keski-Euroopassa on useita hyvin toimeentulevia
keräilijöitä, jotka kartuttavat kokoelmiaan aktiivisesti. Moni suomalainen,
maamme rajojen ulkopuolella liikkuva käsityöläinen tuottaa teoksia, jotka
puhuttelevat juuri näitä keräilijöitä. Kansainväliset taiteilijat pyrkivät brändäämään
itsensä, tekemään heille tyypillisiä teoksia, joiden perusteella keräilijät
löytävät suosikkinsa ja osaavat odottaa heiltä aina jotain uutta. Keräilijöiden
mukaantulo on tuonut mukanaan kilpailua ja sen myötä myös töiden laatu on
noussut ja monipuolistunut, mikä on pelkästään hyvä asia.
Keräilijöiden kiinnostus vaikuttaa kustomkulttuurin sisällön
kehittymiseen. Ehkä kustomkulttuurin perinteinen aihepiiri on muodostunut
kulkuneuvojen ympärille, mutta tänä päivänä näemme usein esineitä, joilla ei
ole mitään tekemistä ajoneuvojen kanssa. Yhteistä niille on lähinnä
sarjakuvamaisuus, lowbrow tai kitch-teemat. Samalla kustomkulttuurin
esinemaailmaan tulee mukaan uusia käsityöläisiä tai taiteilijoita, jotka eivät
ole jaksaneet kiinnostua alasta aiemmin.
Vaikka monet keräilijät hankkivat teoksia ja esineitä
selvällä rahalla, toimii myös vaihdantatalous.
Käsityöläiskollegojen keskinäinen arvostus näkyy siinä että he vaihtavat omia töitään muiden tekijöiden kanssa, moni käsityöläinen onkin samalla merkittävä
kustomkulttuuritaiteen keräilijä.
Did
collectors create a kustom kulture?
In my
recent conversation with Dan Collins, an interesting perspective on the
emergence of kustom kulture emerged. Dan, who lives in Southern California, the
birthplace of kustom kulture, is an artist, tattooist and has built both cars
and motorcycles. Dan brought up an interesting perspective on kustom kulture,
according to which collectors are responsible for the very existence of kustom kulture.
The
difference between kustom kulture and kustomizing is often quite difficult to
explain. Often the conventional-style kustom construction, whether it's a hot
rod or a kustom or a motorcycle, is portrayed as part of a kustom kulture,
without hesitation. After all, they often follow traditional styles and are
built by the enthusiasts. My idea, based on Dan's comment, is that they are not
part of kustom kulture, but rather part of kustomizing. They will only become kustom
kulture when a collector enters to the scene and the vehicle becomes a
collector's item.
Von Dutch original Bus was a offered for sale after restoration. Asking price was 6 million Usd. - Von Dutchin työpaja-asuntobussi oli myynnissä restauroinnin jälkeen, hintaan 6 miljoonaa dollaria. |
Kustom
cars or hot rods built and presented decades ago, and perhaps forgotten, will
get a new glamour when they are rediscovered as a barn find or similar. After
being restored or preserved, these vehicles are often auctioned off and will
get a high monetary value in addition to their historical value. The buyers are
mostly collectors, who can of course use them as drivers, but often they ended
up as part of a collection. Vehicle auctioning and collecting is by no means
new phenomena, but it is rarely associated with the concept of kustom kulture, however,
it does provide a basis for Dan's idea.
An
important figure in kustom kulture is Von Dutch, who died in 1992. The
following year, an exhibition entitled "Kustom Kulture" was opened.
Many of the items and works by Von Dutch were brought from the collections of
the Brucker family to this particular exhibition, along with other well-known
figures such as Ed Roth and Robert Williams. The objects were partly paintings,
partly vehicles and related parts. When those items were brought into the
gallery, their nature changed, and we witness the same phenomenon in today's kustom
kulture events. Items become collectibles when displayed, that is, they
represent the kustom kulture!
Brucker 's
collection sold a large part of Von Dutch' s items at an auction in 2006, where
prices rose to staggering levels. Not only were the artwworks for sale, but
also the tools and other equipment he owned, their high price would prove that
Von Dutch as a person was also very interesting, here, at the latest we saw hot
kustomizing become kustom kulture.
The Kustom
Kulture Show, held in early February in Helsinki, featured a traditional kustom
kulture auction. Dozens of different kustom kulture works were sold there, from
small paintings to psychedelic sculptures. Kustom kulture auctions are a fairly rare
phenomenon in our Finland, but here we have learned to meet the collectors who
come to the event specifically to purchase works. Among the works of art was an
old work coat of a Finnish pinstriper, the price of which rose to more than
three hundred euros, so not only the works but also the artists as persons are
rising interest.
Some collectors start out by collecting works by a particular craftsman or artist, while others focus on a themes, such as a Tiki. There are several well-to-do collectors in Central Europe who are actively enlarging their collections. Many Finnish artisans travelling abroad produce works that appeal to these very collectors. International artists strive to brand themselves so that they present styles which collectors find interesting, and find their way the artists booth, checking out the new stuff. The addition of collectors to the scene has brought rivalry between artists. As a result, the quality of the work has increased and diversified, which is a good thing.
The
interest of collectors does have influence of development of the content of the kustom kulture.
Perhaps the traditional theme has been formed around cars and
bikes, but today we often see objects that have nothing to do with vehicles.
What they have in common is mostly comic style, lowbrow or kitchy themes. At
the same time, new artisans or artists who have not been interested in the
industry before, are introduced to the world of kustom kulture.
While many
collectors purchase works and objects for straight money, there is strong collecting
movement amongst artists themselves. The mutual appreciation of artisan
colleagues is achieved by exchanging their own work with other artists, and
many artisans are, at the same time,
significant collectors of kustom kulture art.
No comments:
Post a Comment
Kommentit ovat tervetulleita! - Your comments are welcome!